8/12/17

nordic ballet seminar

Heippa! Eilen illalla saavuin kotiin Tukholmasta oltuani siellä viikon ajan - en suinkaan lomailemassa,
vaan tekemässä paluuta baletin pariin. Kyseessä oli Nordic Ballet Seminar 2017, johon ilmottauduin
jo ennen kuin polveeni tuli vamma. Juuri ennen kurssin alkua lääkärini kanssa sovimme sitten niin, että tämän kurssin
jätän nyt jalan turvallisuuden vuoksi väliin. Yritimme anoa rahoja takaisin todistuksen avulla, mutta se ei kuitenkaan onnistunut.
Tämän takia useamman mielipiteen kuultuani asiasta päätin, että lähden reissuun kaikesta huolimatta.
Turhaan maksan kotona istumisesta, kun voin saada opetuksesta jotain irti pelkästään katsomallakin.
No, silti lähdin lentokentälle aika vastahakoisesti. Nyt viikon jälkeen voin kyllä silti sanoa, että tästä kurssista oli
minulle myös paljon hyötyä.
Tässä postauksessa kerron hieman enemmän reissustani, sen sisällöstä ja opetuksesta - sekä
tietenkin omasta paluustani balettiin.

Kurssilla oli nimensä mukaan tanssijoita pohjoismaista. Oli Ruotsin kuninkaallisesta balettikoulusta
Tukholmasta, Ruotsin kansallisbaletin oppilaitoksesta Göteborgista, Ruotsalaisesta balettikoulusta Piteåsta,
Norjan kansallisbaletin oppilaitoksesta Oslosta sekä Suomen kansallisbaletin oppilaitoksesta Helsingistä -
eli myös minun koulustani. Meidän luokaltamme reissuun lähti neljä opiskelijaa ja iso kasa nuorempia.
Myös muut tanssijat olivat meitä nuorempia, ja ryhmät jaettiin kutakuinkin iän mukaan. Me AK-laiset
treenasimme itseämme noin kaksi vuotta nuorempien kanssa. Tämä ei toki haitannut. Oli hienoa nähdä,
miten potentiaalisia tanssijanalkuja ihan tässä lähirajojenkin toisilla puolilla on!
Eri ryhmillä oli eri opettajat ja eri tanssilajit baletin lisäksi. Me saimme kunnian treenata balettia
jokaisena aamuna Ms. Katarina Westerin johdolla. Minulla oli lupa tehdä vain tankoa, jotta polveni
tila ei heikkenisi juuri ennen kauden alkua. Onneksi balettituntimme olivat kahden tunnin mittaisia,
eli käytimme päivittäin noin kuusikymmentä minuuttia pelkästään tankoharjoitteluun. Saatoimme
toistaa sarjoja tai jopa tehdä pitkiä sellaisia muutamissa osissa. Pakko myöntää, että kyllä oli rankkaa!
Tykkäsin opettajamme opetustyylistä aivan mielettömästi. Hän oli tiukka ja tarkka; tärkeää oli, että
tunnilla keskityttiin vain ja ainoastaan balettiin. Hän kuitenkin osasi luoda tunneille samanaikaisesti
rennon tunnelman, ja tanssiessa hymyily oli helppoa. Have glitter in your eyes, kuului usein hänen suustaan.
Hän teki tästä kaikesta hyvin inspiroivaa ja nautinnollista. Näin pitkän sairasloman jälkeen, joka
minullakin nyt on ollut, tuntui loistavalta aloittaa treenaaminen tämän opettajan käsissä.
Meidän balettituntimme olivat näyttämöllä, eli treenasimme ilman peilejä. Mielestäni se oli pelkkää
plussaa tässä tilanteessa, sillä en stressannut lainkaan siitä, miltä näytän. Keskityin liikkeeseen
ja siitä nauttimiseen - keskityin siihen, että viimein saan taas treenata balettia niin, että hiki virtaa ja
lihakset tutisee. Ilokseni Ms. Katarina myös sanoi minulle, että teen tangon todella hyvin ja on sääli,
etten saa jatkaa sen pidemmälle. Toivottavasti jonain päivänä pääsen vielä hänen tunneilleen uudelleen
siten, että voin tehdä kaiken alusta loppuun!
Nyt kuitenkin rankka tankotreeni oli sekä polvelleni että yleiskunnolleni aivan riittävä paluu balettiin.
Balettitunti oli ainoa kunnon treeni, jota kurssilla tein. Linn Ragnarssonin sekä Erik Lobeliuksen pitämiä
nykytanssitunteja jouduin seuraamaan sivusta. Vaikka erittäin mielelläni olisin ollut mukana tanssimassa,
oli ihanaa myös katsoa tarkkaan uudenlaisia tanssityylejä ja opetusmenetelmiä. Sekä Linn että Erik molemmat
liikkuivat äärimmäisen sulavasti, ketterästi ja nopeasti. Hyvin moni sarja lähti aatteesta, että ensin
kerätään keho pieneen kasaan ja sitten avaudutaan, ns. lähetetään ulospäin. Moneen otteeseen
tunnilla kuulikin sanat gathering ja sending. Tietenkin olisin saanut tästä enemmän irti, jos olisin
itse voinut tuntea nämä liikkeet kehossani. Toisaalta katsomalla opin ehkä muita asioita, joita en välttämättä
tanssiessa olisi ottanut huomioon.
Tunneilla välillä käytettiin myös ääntä, jotta liikkeeseen saatiin tietynlaista räjähtävää energiaa.
Oli kyllä oikein kiva seurata, kuinka oppilaatkin pääsivät viikon aikana aina enemmän ja enemmän
mukaan tähän tyyliin ja ymmärsivät mistä on kyse.
Kolmas oppiaineemme oli repertuaari. Ei suinkaan klassisen baletin repertuaari, kuten aluksi luulin
(tästä seurasikin suuri hämmennys, kun opettajamme Monica Mengarelli sanoi että hiukset voivat
olla auki tai ponnarilla ja jalassa saa pitää pehmeät tossut), vaan modernin tanssin repertuaari.
Kyseessä oli ruotsalaiskoreografi Mats Ekin teoksen harjoittelua. Itse opettajamme Monica on itse
ollut aikoinaan tanssijana Mats Ekin ryhmässä hyvin pitkään, hän siis tiesi jokaisen yksityiskohdan
ilmeissä että liikkeissä, kun koreografiaa meille opetti. Itse en siis kunnolla tanssinut, mutta onnekseni
sain kuitenkin olla osa teosta kevyemmällä roolilla (Myrtha). Niin, teos oli siis Giselle. Koskettava ja realistinen
versio vanhan kunnon Gisellestä, Mats Ekin näkökulmasta. Klikkaamalla TÄTÄ pääset katsomaan
kokonaisen version siitä YouTubesta Pariisin oopperan esittämänä. Itse en ole vielä ehtinyt sitä
kokonaan katsoa, ainoastaan olen pikakelannut sen läpi saadakseni jonkilaisen käsityksen.
Monica kertoi meille myös paljon taustatarinaa. Oli suuri kunnia päästä opiskelemaan näin hienoa
teosta. Uusi unelma muiden joukossa olisi joskus päästä mukaan isolle lavalle tätä tanssimaan.
Monica Mengarellikin oli aivan mielettömän upea opettaja. Yleisesti kaikki kurssilla meitä opettaneet
henkilöt olivat mielestäni loistavia ja arvostan heitä kaikkia suuresti. Oli ilo opiskella ja seurata heidän työtään.

Plussaa tämä kurssi saa myös siitä, että ruokailut oli järjestetty säännöllisesti ja hyvin. Heti ensimmäisen
balettitunnin jälkeenkin oli mahdollisuus ravitsevaan välipalaan. Olin siitä hyvin tyytyväinen.
Iltaisin meillä oli vapaa-aikaa, ja mikäli en nukahtanut heti hostellihuoneeseen saavuttuani,
niin kävin hieman tutustumassa Tukholman keskustaan sekä vanhaan kaupunkiin. Tämän postauksen
kuvat ovat otettu paikallisen ja upean oopperatalon edessä.
Öisin en saanut kovin hyvin nukuttua - olisin kaivannut paljon enemmän omaa rauhaa ja yksityisyyttä.
Huone oli hirmuisen pieni ja asukkaita neljä, jokaisella hieman erilainen elämäntyyli ja päivärytmi.
Kompromissit olivat siis aika harvassa. Äkkiä tuli omaa sänkyä ikävä, ja nyt kun kotona olen, niin
todella arvostan vielä enemmän tätä tilaa ja hiljaisuutta!
Ylihuomenna alkaa taas opiskelu. Aloitan kauden hissukseen, jotta ei vältyn varmasti vamman uusiutumiselta,
jota tällä hetkellä pelkään aivan yli kaiken. Ajattelin tehdä maanantaina tangon ja hieman keskilattiaa,
ja viikko kerrallaan aina lisätä kuormitusta, kunnes olen taas hyvässä tilassa kehoni kanssa.
Niin, ja uudet AK1-opiskelijatkin pääsevät pian vauhtiin! Innolla odotan, että pääsen
tutustumaan. Ehkä sieltä saa uusia ystäviä.
Nyt jatkan ansaittua laiskottelupäivääni sohvan pohjalla. Nauttikaahan viikonlopusta,
tsemppiä kaikille jotka ovat koulunsa juuri aloittaneet tai tulevat pian taas aloittamaan!

No comments:

Post a Comment